Osanäyttö: Puhelinyhteyden asentaminen; ruuviliitin-rimalle, LSA+ -rimalle ja Siemens-rimalle kytkeminen.

Tarkoituksena oli saada kytkentäseinän valmiiksi asennettujen puhelinrasioiden välille yhteys.

Edellisessä postauksessa kerroin Siemens-riman kääntämisestä. Idea työlle tuli kun huomasin Siemens-riman toisen pään tulevan asennusseinän toisellapuolen olevalle ruuviliitinrimalle. 

Tässä siis jonkinmoinen kaavio nopeasti piirrettynä kytkennästä.

Työprosessia. Kaapelin johtimet oli helppo kolvata kiinni kun rima on ruuvipenkissä kiinni.

Vanhat kaapelit katkaistuna. Todettiin ruuviliitinriman olevan turhan huonossa kunnossa ja vaihdettiin se sitten uuteen.

Mittasin kaapelin pituuden silmämääräisesti mittaamalla rimoille.

Ensimmäinen 10-parinen kaapeli kolvattuna.

Ruuviliitinrimoilta lähtevät 10-pariset kaapelit kiinni kolvattuna.

Ruuviliitinrima takaisin kiinnitettynä telineeseen.

Kaapelien vedot ruuviliitin-rimalta ylijännitesuojalle.

10-pariset kaapelit kiinnitettynä ylijännitesuojan LSA+ -rimoille, sekä niistä lähtevät puhelinyhteydet. (Puhelinyhteydet olivat valmiiksi kytkettynä.)

Ylijännitesuojan ylempi kaapeli tuli alempana olevalle rasialle. Toinen kaapeli oli vedetty ja kytketty vastapäiseen rasiaan.

Valmis kytkentä. Ruuviliitinrimat, ylijännitesuoja vasemmalla ja puhelinrasiat kytkettynä.

Ristikytkennät. Vasen-ala rimalle tulee seinän toisella puolen oleva Siemens-riman 10-parinen kaapeli.
Siitä lähtee 1 ja 3 parista ristikytkennät ylemmälle rimalle ylijännitesuojan 10-pariseen kaapeliin joka on sieltä kytkettynä kumpaankin rasiaan. Kaapeleiden 2 parit eivät toimineet.

Toiseksi alimmalta Siemens-rimalta lähtee 10-parinen kaapeli toiselle puolen seinää ruuviliitin-rimalle. Kaapelin 1 ja 3 pari ristikytketty toiseksi ylimmän Siemens-riman 1 ja 3 pariin josta kaapeli taas tulee LSA+ - rimoilta. 

Tässä toiseksi ylemmän Siemensin ristiinkytkennät.

Tässä toiseksi alimman Siemensin ristiinkytkennät.

Ristikytkentä LSA+- rimalla. Neljänneksi alimmalla rimalla kaapeli menee toiselle puolen puhelinyhteyteen linjalle 1 ja 2. Neljänneksi ylin rima menee Siemens-rimoille joihin ristikytkennät tulevat pareihin 1 ja 3.

Eli työprosessissa ensin irroitin riman Ruuviliitin telineestä. Laitoin riman kiinni ruuvipenkkiin ja kolvasin kaksi 10-parista kaapelia. Tämän jälkeen kiinnitin riman Ruuviliitin telineeseen.

Sitten menin Siemens-rimoille ja etsin mistä rimasta menee mikä pari LSA+ -rimoille. Kun löysin yhteyden, tein ristikytkennän ruuviliittimiltä tulevan kaapelin ja LSA+ -rimalle menevän kaapelin välille. Tämän jälkeen LSA+ -rimoilta piti vielä etsiä mikä kaapeli menee puhelinyhteydelle ja tein ristikytkennät.

Sitten siirryin toiselle puolen seinää ristikytkemään Ruuviliitin-rimoja. Eli tein ristiinkytkennät Siemens-rimalta tulevalle kaapelille sekä Ruuviliitin-rimalta ylijännitesuojalle lähtevän kaapelin välille. Kytkin 10-pariset kaapelit LSA+- rimoille ylijännitesuojalle. Ylijännitesuojalta 10-parisen kaapelin 1, 3 ja 4 pari on kytketty kiinni puhelinrasiolle. Tämän jälkeen säädinkin ristikytkentöjen kanssa, joissain kaapeleissa jotkut parit eivät toimineet joten niiden kanssa saikin väkertää pidemmän aikaa. Lopulta ristikytkennät onnistuivat ja sainkin yhteyden toimimaan!

Olisin voinut jättää enemmän löysää kaapelia ylijännitesuojan puolelle, maadoitusjohdot eivät meinanneet ylettää LSA+- rimalle oikeisiin liittimiin. Kuitenkin työ onnistui ok.

Osanäyttö: Kaapelien asennus siemens rimalle

Työn tarkoituksena oli kääntää kuvassa 1 näkyvä alempi Siemens-rima vaakasuuntaan, jotta paikkaluku helpottuisi. Aluksi irrotin johtimet rimasta, katkaisin kaapelin ja otin kummatkin alemmat rimat irti että saan tilaa asennukseen. Tämän jälkeen alkoi säätö telineiden kiinnityksessä. Kuvassa 3 näkyy kun asennusteline on jo kiinnitettynä ja asennan rimaa telineeseen. Tila oli pieni mutta sain pultit ja mutterit kiristettyä. Kun tämä oli valmis, aloitin kaapelien asennuksen. 

Kaikki sujui aikalailla mutkitta, ainoastaan 10-parisen kaapelin toisen pään etsiminen tuotti vaikeuksia. Sain kuitenkin lopulta kummatkin kaapelit mitattua ja työn valmiiksi.

kuva 1. Alkutilanne.

Kuva 2. Kaapelin johtimien irroitus.

Kuva 3. Telineen kiinnitys. Siemens-rima telineeseen kiinni.

Kuva 4. Kaapelin kuoriminen.

Kuva 5. Sidelanka 30-parisessa kaapelissa.

Kuva 6. Rima takaa kun ensimmäinen si-ryhmä kiinnitetty.

Kuva 7. Rima ja kaapeli asennettuna.

Kuva 8. Mittaus.

Osanäyttö: WINDOWS 10 rinnalle UBUNTUN asennus, APACHE2 yksinkertaiset nettisivut.

Windows 10:

 Windows 10 on Microsoftin Windows-perheeseen kuuluva suljetun lähdekoodin käyttöjärjestelmä.  Joulukuussa 2013 kerrottiin Microsoftin työstävän päivitystä Windows 8-käyttöjärjestelmään koodinimellä "Threshold". Myöhemmin Windows 8 saikin 8.1-päivityksen, koodinimeltä "blue". Ilmoitettiin, että Threshold oli laajentunut liikaa ja se tulee olemaan kokonaan uusi käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmä julkaistiin virallisesti 29. heinäkuuta 2015.

Ubuntu:

 Ubuntu on tietokoneille tarkoitettu käyttöjärjestelmä. Alun perin Ubuntu-ryhmän tavoitteena oli luoda helppokäyttöinen Linux-käyttöjärjestelmä työpöytäkäyttöön ja julkaista uusi versio joka kuudes kuukausi, minkä tuloksena olisi useammin päivitetty järjestelmä. Se toimitetaan avoimen lähdekoodin vapaana ohjelmistona, johon on lisäksi saatavilla käyttöoikeuksiltaan rajoitettua ohjelmistoa. Käyttöjärjestelmä julkaistiin virallisesti 20. lokakuuta 2004. Käytin omassa työssäni Ubuntun versiota 15.10. Viimeisin vakaa versio ubuntusta on 16.04.1 LTS (Xenial Xerus.)

Apache2:

Apache on avoimeen lähdekoodiin perustuva HTTP-palvelinohjelma. Apachen HTTP-palvelin on Apache Software Foundationin tunnetuin tuote.

Apachen HTTP-palvelin on saatavilla Unixille (BSD:t, Linux), Windowsille ja useille muille käyttöjärjestelmille, ja lisäksi se on integroitu OS X -käyttöjärjestelmään. Sen kehitys alkoi NCSA:n httpd-palvelinohjelmasta. Alkujaan Apache oli vain joukko päivityksiä ja korjauksia NCSA:n palvelimeen, mutta version 2.0 myötä se kirjoitettiin kokonaan uudelleen. Apachen nimi viittaa virallisesti Apassi-intiaaniheimoon, mutta sen on sanottu alusta lähtien olevan myös väännös ilmaisusta "a patchy server" (paikattu palvelin).

Asennus:

Asensin Windowsin CD-levyltä. Asennus tapahtui normaalisti joten sitä turhaan lähden selittämään. Tämän jälkeen Asensin Ubuntun, Ubuntua asennettaessa, asennusohjelma kysyy haluanko asentaa Ubuntun Windowsin rinnalle, valitsen sen vaihtoehdon. Loput meneekin taas loppuun normaalisti.

Apachen asennus ei ole yhtään sen monimutkaisempi. Ubuntun asentamisen jälkeen avasin komentokehotteen ja kirjoitin sinne;

sudo apt install apache2

Ubuntu asentaa apache2-ohjelman ja kaikki siihen liittyvät paketit, jotka tarvitaan ohjelman toimimiseen.

Tämän jälkeen voit kirjoittaa selaimen hakupalkkiin "http://localhost", jos Apache on asentunut oikein, pitäisi sivulla näkyä tämä:

Sitten voidaan alkaa muokkaamaan sivustoa. Mennään kansioon tietokone/var/www/html. Sieltä löytyy tiedosto index.html jota muokataan haluamaksi. Kun on muokannut tiedostoa ja tallentaa sen, päivittää localhost-sivun, pitäisi muutokset näkyä sivussa.

Jos haluaa uuden sivun, voi tehdä uuden tiedoston samaan kansioon missä index.html sijaitsee. Esimerkkinä aboutme.html. Jos koodissa on navigointipalkki, voi uuden sivun lisätä siihen näin:           
<a href="file:///var/www/html/aboutme.html"><li>ABOUT ME</li></a>

Koodi on niin pitkä etten sitä tähän viitsi turhaan kopioida, sivustoni kuitenkin näyttää tältä:

Etusivu

About me-sivu

Portfolio-sivu

Portfolio-sivu alhaalta

KONFIGUROINTI:

Apache2-ohjelman konfigurointi tapahtuu /etc/apache2-hakemistosta löytyvistä tiedostoista. Esimerkiksi /etc/apache2/apache2.conf-tiedosto sisältää lähes kaiken oleellisen konfigurointiin liittyvän koodin. Myös tiedosto /etc/apache2/ports.conf on oleellinen konfigurointia varten, kun halutaan muuttaa oletusportteja joiden kautta tietoa halutaan kuljettaa.

Jos on tarve muokata jotain tiedostoa johon ei ole oikeuksia, komentokehotteeseen kirjoitetaan sudo nano /kansio/tiedoston nimi .


!!!!!!
Avoin lähdekoodi tarkoittaa tietokoneohjelmien tuottamis- ja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Avoimen lähdekoodin periaatteisiin kuuluu myös vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen ja kopioida ja levittää sekä alkuperäistä että muokattua versiota.

Suljettu lähdekoodi/Omisteinen ohjelmisto
Tyypillisesti omisteinen ohjelmisto perustuu suljettuun lähdekoodiin, joka käsitetään ohjelmistoyrityksen liikesalaisuudeksi. Omisteinen ohjelmisto tarkoittaa tietokoneohjelmistoa, jonka käyttöoikeuslisenssi sallii ohjelmiston käyttämisen tietyin ehdoin, mutta jota ei ilman erillistä lupaa saa muokata tai levittää edelleen. Näin ohjelmiston tekijänoikeuksien haltija pitää ohjelmiston kehitystyön ja mahdolliset myyntitulot omassa hallinnassaan.

TYÖN ARVIO: 

Työ onnistui hyvin ja asennukset olivat helppoja. Varsinkin käyttöjärjestelmä asennukset menivät jo rutiinilla. Kerran aikaisemmin olen tehnyt hyvinkin yksinkertaiset sivut Apache2:sta hyödyntäen, ensimmäisenä vuonna toisen opettajan tunneilla. Nyt nettisivut onnistuivat paremmin ja osasin etsiä itse kaikki virheet ym. mitä sivuista löytyi koodatessani niitä. Olen nyt harrastellut viimevuodesta asti nettisivujen tekoa (susannalepola.me)ja toiminimi on tulossa, joten vaikeammistakin hommista on jo kokemusta! Työ oli miellyttävä ja aina nettisivuja tehdessä opin lisää uutta. Suurimman osan koodista kopioin jo valmiilta sivuiltani, mutta nyt oli ongelmia koodin toiminnan suhteen Firefox-selaimella, joten työ oli hyödyllinen sillä huomasin virheet sivuissani ja nyt osaan ja muistan korjata ne!

Mediamuunnin harjoitus

Mediamuuntimella voidaan muuntaa kuitusignaali kuparisignaaliksi, tai kuparisignaali kuitusignaaliksi.

Tehtävänä oli kytkeä kuitukaapeli ristiin mediamuuntimien välille. Toinen ethernet kaapeli kytkettiin tietokoneen ja mediamuuntimen väliin, ja toinen opetusverkon ja toisen mediamuuntimen väliin. 

Aloitin työn putsaamalla monimuotokuidut kuituputsarilla. Tämän jälkeen kytkin kuitu- ja ethernetkaapelit. Varmistin että mediamuuntimien kytkimet eivät olleet pohjassa. Kytkin virran muuntimiin ja katsoin muodostuiko internet yhteys. 

Kytkin aluksi kuitukaapelit väärin joten yhteyttä ei tullut. Luin ohjeet uudestaan ja lopulta tajusin etten ollut kytkenyt kaapeleita ristiin, yhteys muodostui heti korjattuani asian.


Tehtävän kysymyksiä:

•  Kuinka pitkäksi kahden mediamuuntimen välimatkan voi kasvattaa?

AT-MC102XL - muuntimella välimatkan voi kasvattaa max. 2km. Pisimmillään eri muuntimella välimatka voi olla 100km.

• *Mitä MissingLinkillä voidaan tarkistaa?

MissingLink ominaisuudella kaksi mediamuuntimen porttia siirtää “Link” tilan
riippumatta yhteydestä toisiinsa. Kun mediamuunnin havaitsee yhteyden menetyksen 
loppu solmussa, media muunnin sammuttaa yhteyden toiseen porttiin, mikä taas
ilmoittaa loppu solmulle että yhteys on menetetty. Eli MissingLinkillä voidaan tarkistaa
meneekö yhteys läpi ja missä portissa on ongelma, jos niitä on.

•  Mitä mediamuunnin tekee kun se huomaa ongelman liittimissä tai kaapelissa?

LINK LED valo ei ole päällä jommassakummassa portissa (tai kummassakaan).

•  Missä tilanteissa kannattaa käyttää kuitua kuparin sijasta? (3kpl)

Jos tarvitaan nopeaa yhteyttä vähällä vaimennuksella; pidemmälle matkalle; kuitu/sen 
asennus tulee pidemmän ajan kuluttua halvemmaksi. Jos tarvitaan parempaa ja 
kestävää laatua. Jos tarvii asentaa pieneen tilaan, on kuitu kätevämpi.

• *Mitä kuituliittimiä tässä mediamuuntimessa käytetään?

SC-liittimiä.

Yläpuolella kuva tehtävässä käytettävästä AT-MC102XL mediamuuntimesta.

Oikealla PWR - ON, vihreä valo jos laite on päällä.

Alempi M/L ON

- ON, vihreä valo jos Missing Link toiminto on aktivoituna media convertterissa

- OFF, ei valoa, jos Missing Link tominto ei ole käytössä ja media converter tomii tällöin

linkin testitilassa.

Ylhäällä oikealla FDX

- ON, vihreä valo jos portti toimii full-duplex tilassa

- OFF, ei valoa, jos toimii half-duplex tilassa

Alempi LINK - ON, jos vihreä valo, linkki on varmistettu portissa

Alempi ACT - ON, jos vihreä valo, verkon liikennettä vastaanotetaan portissa

Mediamuunnin oikein kytkettynä ja toiminnassa. Vasemmalla kuituputsari.

VMOHBU - Kaapelin jatkaminen, asennuskeikka Pirkkalassa

Lähdimme Pirkkalaan Joelin, Arin ja Niklaksen kanssa asennuskeikalle. 

Kaapeli oli vahingossa katkaistu ja mentiin asentamaan se uudelleen niin hyvin kuin kaapelinpätkät pystyttiin jatkamaan. Alkutilanteessa kaapelia näkyi vain 30cm, mutta sitä saatiin vetämällä enemmän esille.

Paikanpäällä oli kaksi kuparikaapelia jotka oli tarkoitus jatkaa ja kytkeä kiinni. 

Työ aloitettiin kuorimalla kaapelin ulompi kerros. (Kuva 1) Koska kaapeli oli hyvinkin jäykkää, tehtiin se veistämällä. Eli kaapelia veistettiin joku 20-30cm pituudelta, ja niin paljon että kaapelin toinen kerros tulee esiin. Ensimmäisessä kerroksessa oli myös folio kiinni. Kun kaapeli oli veistetty, sivuleikkureiden avulla käännettiin ulomman kerroksen reunat sivulle jotta sen saa leikattua irti.

Kuva 1

Kun päästiin kaapelin toiseen kerrokseen, koitettiin kuoria n. 5cm jotta nähdään kuinka helposti kaapeli kuoriutuu. Sieltä löydettiin kuorintalanka jonka avulla saatiin näppärästi toinen kerros kuorittua. Kerros leikattiin irti ja näin päästiin käsiksi johtimiin. 

Johdinparit eroteltiin toisistaan ja niiden päällä ollut suojapaperi irroitettiin. (Kuva 2 ja 3) Johdinten päällä ollut vaseliinisuoja putsattiin paperilla ja tämän jälkeen kummankin kaapelinpään johdinvärit yhdistettiin Scotchlock-liittimillä. (Kuva 4) Värijärjestys oli sininen, valkoinen, keltainen ja punainen -> harmaa, va, ke, pu -> ruskee, va, ke, pu -> vihreä, va, ke ,pu -> oranssi, va, ke, pu.

Kuva 2

Kuva 3

Kun johtimet oli yhdistetty, asennettiin ylivientijohto ja laitettiin niiden päälle Gelsnap-suoja. Gelsnap on kylmätiivisteinen, geelitäytteinen jatkossuojajärjestelmä. Normaalisti toinen kaapeli tulisi Gelsnapin toiselta puolen ja toinen toiselta, saimme kaapelit kuitenkin paremmin suojaan kun laitoimme kummatkin samaltapuolen, eli Gelsnap tuli ns. pystyyn. (Kuva 4 ja 5) Pienempi geelipuolisko asetettiin jatkoksen alapuolelle .

 Laitoimme suojan vedonpoistajat ja kiristinsangat kummallekkin puolen kiinni, joten jos tarve tulee voi niitä koittaa laittaa kuvan 5 tavalla.

Kuva 4

Kuva 5

Ennen Gelsnapin laittamista täytyi katsoa että kaapelit mahtuvat yhtäaikaa vierekkäin Gelsnappiin sisälle. Katsottiin se silmämääräisesti ja leveennettiin sivuleikkureilla Gelsnapin päätä tarpeeksi suureksi jotta kaapelin ehjä vaippa ulottuu geelissä olevaan merkkiin asti. Tämän jälkeen seurasimme Gelsnapin mukana tulleita ohjeita. Kaapelit tulivat Gelsnapin vedonpoistajista läpi. Levitettiin liittimet tasaisesti kotelolle. Vedonpoistajan kiinteä tanko asennettiin pienempään puoliskoon kiinni. Sen jälkeen kiristinsangat vedonpoistajaan päälle ja mutterit paikoilleen käsin kiristämällä. Maanvarainen jatkos lukittiin myös teräksisellä jousella kummaltakin puolen. (Kuva 6 ja 7) Tämän lisäksi suoja varmistettiin nippusiteillä. (kuva 8 ja 9)

Kuva 6

Kuva 7

Kuva 8

Kuva 9

Fluke - Kaapeli analysaattorin korjaaminen

Fluke-mittari näytti jokaisessa kaapelissa että kaapelin 7 ja 8 johtimet olisivat katki. (Ru-RuVa)

Testasin Cat 7, Cat 6 ja Cat 5E kaapeleilla mittaria. Vaihdoin sen asetukset kaapeleiden mukaan. Vaihtamalla Fluken RJ-45 naaras liittimien ja kaapeleiden uros liittimien puolia, huomasin että vika ei ollut Fluke-mittarissa vaan liittimissä; aina kun vaihdoin toisen RJ-45 naaras liittimen Fluken toiseen mittariin ja siitä vielä toiseen, vaihtoi myös johtimien katkoskohta puolta.

Avasin naarasliittimen kotelon ja putsasin sitä alkoholin, vanupuikkojen ja liinojen avulla. (Kuva 1) Päälleppäin en vikaa huomannut olevan mutta putsatessa puikkoihin tuli jotain mustaa töhnää. Laitoin kotelon taas kiinni ja testasin, vika ei ollut korjaantunut. Toistin tämän parikertaa ja lähdin etsimään vikaa sitten muualta.

Kuva 1. Putsausvälineet

Lopulta huomasin RJ-45 liittimen nastojen olevan eri korkeudella. Raaputin hellästi nastojen pintaa pienellä talttameisselillä jos niissä olisi jotain kiinni jäänyttä roskaa. Tämä ei kuitenkaan auttanut,. Lopulta painoin nastoja hitaasti alemmas kunnes ne olivat suunnilleen samalla korkeudella. Sen jälkeen kokeilin kaapeleita ja kaikki kaapelit meni läpi testistä. (Kuva 2) Testasin myös yhtä kaapelia jossa on vika, jotta tiesin ettei Fluke päästäisi jostain syystä kaikkia läpi testistä. (Kuva 3) Vika siis oli Fluken naarasliittimen nastoissa, jolloin RJ-45 urosliittimen kaikki nastat eivät osuneet Fluken naarasliittimen nastoihin, se aiheutti häiriön ja mittari näytti että kaapelin johtimet olisivat katki. (Kuva 4)

Kuva 2. Korjattu Fluke. Ehjä kaapeli.

Kuva 3. Korjattu Fluke. Viallinen kaapeli.

Kuva 4. Paikka josta vika löytyi

Zyxel reitittimen konfigurointi

(KUVAT OTETTU NETISTÄ)

Tehtävänä oli konfiguroida Zyxel reititin ja tutustua samalla sen toimintoihin.

Ensimmäisenä resetoin verkkopäätteen. Resetointi-nappia täytyi pitää huomattavasti kauemmin pohjassa, ohjeessa lukeneen 3s sijaan. Onnistuneen tehdasasetuksille palautuksen tunnistaa siitä, että hetken kuluttua painamisesta päätelaitteen ADSL-valo alkaa vilkkumaan. Sen jälkeen laitoin tietokoneen selaimeen päätteen IP-osoitteen joka löytyi ohjeista. Tämän jälkeen ohjelma kysyy käyttäjänimeä ja salasanaa. Ne olivat samat mitkä ohjeissa luki.

Päästään vaihtamaan perusasetuksia:

Ensimmäisenä GMT aika, eli Suomessa GMT + 02:00, muita perusasetuksia voi kans vaihtaa mutta itse jätin ne ennalleen. Tämän jälkeen kysytään uutta salasanaa.

Sen jälkeen aukeaa valikko: Network → Home Network-sarakkeesta LAN Setup-kohdasta. Verkko määritetään käyttämään DHCP-palvelinta. Sitten laitetaan IP-numeroiden alkamiskohta, tässä tapauksessa 192.168.1.33. Määritellään IP-numeroiden määrä, 32. IP-numerot sijoittuvat siis välille 192.168.1.22-192.168.1.64. Muihin sarakkeisiin jätetään tehdasasetukset.

Kysymys: 1. Mikä on DHCP-palvelin ja miksi käytämme sitä?

DHCP-palvelin on hyvä erityisesti yrityksille. Laitteisiin voidaan ohjelmoida kiinteä IP osoite ja aliverkon peite (permanent address) tai laite voi aina käynnistyessään kysyä sitä (dynamic address). Tämä kysely tehdään DHCP protokollan avulla (Dynamic Host Configuration Protocol). Dynaamisissa osoitteissa jos laite löytyy tänään osoitteella 192.168.32.60, ei se sitä välttämättä ole huomenna. Kotioloissa tämä aiheuttaa hankaluutta. Verkon osoitealueen voi mitoittaa riittävän isoksi, etteivät osoitteet pääse loppumaan kesken vaikka laitemäärä kasvaisi runsaasti. 

Sen jälkeen menin langattoman verkon asetuksiin. Laitoin "Enable Wireless LAN" ja verkon nimeksi Yritysverkko. Jos laittaa Hide SSID, voi langattoman verkon piilottaa näkyvistä. En vaihtanut turvallisuustasoa ja käytin WPA-2-PSK-salausta jossa avaimen täytyy sisältää 8-63 merkkiä tai 64 hexanumeroa.

Kysymys: 1.Mikä on SSID?

Langattoman lähiverkon verkkotunnus (Servise Set Identifier).

         2.Mitä hyötyä hide SSID toiminnosta on?

Sen avulla samalla alueella olevat WLAN-verkot voidaan erottaa ja kytkeytyä haluttuun verkkoon.

         3.Mitä kanavan valinta (Channel ID) tarkoittaa?

Channel ID:llä määritellään mitä kanavaa verkko käyttää. Vaihtoehtoina oli auto ja 1-11. Tämä hyödyttää mm. jos WLAN:eja on monta alueella.

         4.Mitä hyötyä WPA-2-PSK-salauksesta on?

PSK (Wi-Fi® Protected Access, Pre-Shared Key) on tarkoitettu koti- ja pientoimistokäyttöön jossa kaikki käyttävät samaa salasanaa. WPA-PSK tunnetaan myös nimellä WPA-Personal. WPA2-PSK avulla pystytään ottamaan yhteyttä yhteyspisteeseen AES-salausta käyttäen.

         5.Minkä takia valitaan salaus?

Kuka tahansa voi tarkastella langattoman verkon liikennettä, jos sitä ei ole salattu. Esim. kaikki salaamattomat sähköpostiviestit voisi lukea kuka tahansa. Kun verkon liikenne salataan, ei kukaan ulkopuolinen saa selvää, mitä tietoa verkossa liikkuu.

Sitten mennään MAC Authentication-kohtaan jossa määritellään joko koneet jotka halutaan estää tai sallia verkossa. Laitoin Allow ja etsin puhelimeni asetuksista MAC-osoitteen jolla siis sallisin verkon käytön puhelimellani.

Kysymys: 1.Mikä on MAC-osoite?

(Media Access Control) on verkkosovittimen ethernet-verkossa yksilöivä osoite. Se on useimmiten fyysisesti kirjoitettu jo tehtaalla kortille, mutta sitä voi myös vaihtaa ohjelmallisesti jälkikäteen.

         2.Mistä sen voi selvittää?

Tietokoneelta MAC-osoitteen voi selvittää helposti avaamalla komentorivin ja kirjoittamalla ipconfig -all. Oman koneen MAC-osoitteen löytää siis kohdasta "Physical Address". Puhelimesta, ainakin Androidista löytää MAC-osoitteen asetuksista, ja sieltä Wi-Fi. Sieltä löytyy lisäasetukset ja MAC-osoite löytyy alapuolelta.

Sitten Scheduling kohtaan, jossa määritetään WLAN:in päälläoloajat.  Määrittelin niin, että WLAN:ia voidaan käyttää maanantai-perjantai klo: 07:30-16:00 välisenä aikana.

Kysymys: 1.Missä Scheduling:iä voidaan hyödyntää?

Siinä säästää tsägällä pari wattia! Se on hyödyllinen yrityksille ja kouluille kun WLAN on päällä koulu/työpäivinä ja muulloin ei toimi. En sen paremmin osaa selittää, kun miksi jättää jääkaapin ovi auki jos et ota sieltä mitään.

Tämän jälkeen taas päävalikosta siirryttiin Security → Firewall → kohtaan. Asetuksena oli "Custom", jonka vaihdoin "Mediumiksi". Se vaikutti parhaimmalle, sillä "Low" päästäisi kaikki yhteydet läpi, ja antaisi muiden luoda yhteyden lähiverkossa oleviin laitteisiin. "High" asetus kieltäisi kaiken muun paitsi lähiverkon sisällä kulkevan liikenteen. Yrityksissä verkkoa tarvitaan yleisesti myös ulkopuolisiin yhteyksiin, "Medium" sallii yhteyden internettiin mutta kieltää sieltä tulevien pyyntöjen ottamasta yhteyttä lähiverkossa oleviin laitteisiin ja palveluihin. Se siis mahdollistaa ulkopuoliset yhteydet ja tuo samalla tarpeeksi suojaa.

Sitten Security → Parental control, jossa voidaan rajoittaa jonkun verkossa olevan koneen verkkoaikaa. Itse en kuitenkaan rajoittanut luokkamme huonon huumorintajun takia kenenkään verkkoaikaa! :-D

Kysymys: 1.Miksi Firewall laitetaan päälle?
                 
Tietoverkoissa palomuuri on eristävä moniosainen järjestelmä, joka suodattaa suojattavan verkon ja vaarallisemman verkon välisiä yhteyksiä. Useimmiten palomuuria tarvitaan avoimesta Internet-yhteydestä tulevilta hyökkäyksiltä suojautumista varten.

Kysymys: 1.Mitä kaikkea voidaan tehdä Parental Controllissa?

Sillä voidaan rajoittaa jonkun verkossa olevan verkkoaikaa, voi laittaa HTTPS, HTTP ja Xbox live estot, joten verkossa ei pääse selailemaan nettiä mutta esimerkiksi tulostimet ja sähköposti toimii. Voidaan myös erikseen valita tietyt sivut mitkä eivät toimi jollakin tai kaikilla käyttäjillä. Schedule-asetusta voidaan myös käyttää samoin tavoin, eli määritellä päivät ja ajat kun esim. netti toimii.

         2.Missä kyseistä palvelua voidaan tarvita?

Kätevä mm. lapsiperheissä, kun yritetään rajoittaa lasten netin käyttöä. Luokissa myös, jos on ongelmaa netin käytössä tuntien aikana. Miksei myös yrityksissä; voi tehdä erilliset verkot eri käyttäjille, esim. työntekijöiden verkko ja vierailuverkko.

Tämän jälkeen päävalikosta Maintenance → Remote MGMT valikko, tarkistin että Telnet-, FTP- ja www-sarakkeessa on oikeat asetukset, eli Server port Telnet LAN only/23/0.0.0.0, FTP LAN only/21/0.0.0.0 ja www LAN only/80/0.0.0.0.

Kysymys: 1. Minkä takia asetukset piti tarkistaa?

Remote Managementissa voit säätään millä protokollalla asetuksiin pääsee käsiksi: web, telnet, ftp.

Tämän jälkeen kirjauduin ulos Log out-napista. Yhdistin puhelimellani wlaniin ja löysin sieltä "Yritysverkko"-nimisen yhteyden. Yhdistin siihen ja se toimi. Lopuksi resetoin päätteen uudestaan.


Työn aikana opin:

• Modeemin konfigurointia
• Modeemin eri konfigurointi asetuksista ja siitä kuinka paljon niitä on!